Lady
Chatterleyn rakastaja
– David
Herbert Lawrence
Englantilaisen D.H. Lawrencen teos “Lady Chatterleyn rakastaja”
oli julkaistu Italiassa 1900-luvun alkupuolella. Tämä teos oli
joutunut sensuurin kohteeksi hänen kotimaassa Iso-Britanniassa,
jonka vuoksi se julkaistiin siellä vasta vuonna 1960. Lawrencen
tuotanto edustaa pitkälti pohdintaa teollistumisen ja modernin ajan
ihmisarvoa rapauttavista vaikutuksista. Hän käsittelee useissa
teoksissaan seksuaalisuutta ja vaistomaista
toimintaa, jonka seurauksena hän on saanut runsaasti kritiikkiä
romaaniensa siveettömyydestä. Monien aikalaisten mielestä Lawrencen
kirjojen aiheet ja mielipiteet olivat liian radikaaleja. Hänen useita teoksia vääristeltiin ja sensurointiin.
Taustatietoa
Taustatietojen selvittäminen on mielestäni välttämätöntä, jos
haluaa ymmärtää teoksen sisällön hyvin. Henkilökohtaisesti itse
en ainakaan tajunnut monia asioita kirjasta vain lukemani
perusteella. Romaania lukiessa täytyy huomioida, että sota oli
juuri vähän aikaa sitten päättynyt. Maailma oli vieläkin
epäkunnossa, sen vaikutukset näkyivät edelleen monella tavalla ihmisten arjessa. Myös aikakausi, jolloin kirja oli julkaistu
vaikuttaa romaanin sisältöön hyvin voimakkaasti. Kirjassa
on paljon filosofisia dialogeja kuin monologejakin, joissa joku
kirjan henkilöistä pohdiskelee omia asioitaan.
Teoksen päähenkilöt Clifford ja Constance olivat juuri menneet
naimisiin ennen miehen lähettyä sotaan. Sodan seurauksena
Constancen puoliso, Clifford kuitenkin halvaantui alaraajoistaan ja
palasi kotiin muuttuneena miehenä. Tästä lähtien heidän suhde
alkoi vieriä alamäkeen. Nuori aviopari muutti Cliffordin
sukutilalle Wragbyyn. Siellä Constancen olo vain paheni entisestään. Hän
alkoi tuntea itsensä todella yksinäiseksi ja turhautuneeksi
saamatta mitään hellyyttä mieheltään. Tämän huomasivat kaikki
hänen ympärillä olleet henkilöt, jopa sir Clifford, jonka jälkeen
hän suorastaan yllytti Connieta hankkimaan itselleen rakastajan.
Eräänä päivänä Connie tapaakin riistanvartija Mellorsin, jonka
kanssaan hänellä syntyy intiimisuhde. Heidän kiihkeä ja
seksuaalisuutta täynnä oleva suhde oli yksi syy miksi tämä kirja
oli kielettyjen kirjojen listalla. Modernistinen kirjailija Lawrence
oli hyvin tunnettu vapaasta tavastaan kirjoittaa miehen ja naisen
välisestä seksuaalisuudesta, mitä aikalaiset eivät hyväksyneet.
Kyseinen teos oli ilmestynyt myös sellaiseen aikaan, jolloin
avioliitto oli pyhä asia.
Sir Cliffordin ja Constancen talon lähettyvillä oli hiilikaivoksia. Tuohon aikaan jo keskusteltiin siitä, kuinka
hiilityö on kuoleva ammatti teollistumisen myötä. Lawrencen inho maailman valloittanutta
teollista konekulttuuria ja arvostus sen sijaan luontoa kohtaan
näkyvät hänen romaanissaan. Hän teki Cliffordista syvästi
inhoamansa liikemiehen ja kaivoksen omistajan. Sen sijaan valitsi
naisellisen Connien ja miehekkään Mellorsin intiimihetkien
tapahtumapaikaksi metsän. Kirjassa näkyy realismi ja naturalismi
hyvin vahvasti, sillä kerronta kuvaa tarkasti fyysistä ympäristöä
kaunistelematta sitä.
LÄHTEET:
Voittaako
rakkaus luokkajaon?
Romaanin tapahtumat sijoittuvat 1900-luvun
alkuun, aikaan jolloin ensimmäinen maailmansota oli vasta vähän
aikaa sitten päättynyt. Sodassa halvaantunut pyörätuolipotilaaksi
aviomies, Clifford palaa kotiin vaimonsa Connien luokse. He muuttavat
yhdessä Chatterleyn sukutilalle pieneen kaupunkiin nimeltä Wragby.
Wragby on lähes kokonaan hiilityöläisten asuttamaa aluetta
Keski-Englannissa. Siellä ilma on likaista ja ihmiset
epäystävällisiä, kuten Connie kirjassa kuvailee.
Pienessä noen tummentamassa kaupungissa
Connie alkaa tuntea itsensä todella yksinäiseksi ja pitkästyneeksi.
Hän alkaa kyllästyä miehensä itsekeskeisyyteen ja samoihin
rutiineihin, jotka ovat jatkuneet vuodesta toiseen. Välttääkseen
täydellistä henkistä sortumista, Connie alkaa kiinnittää enemmän
huomiota itseensä ja tehdä kävelyretkiä lähettyvillä
sijaitsevaan metsään. Tämä metsä on aina rauhoittanut häntä ja
yhtenä päivänä hän törmääkin siellä Oliver Mellorsiin,
heidän uuteen riistanvartijansa. Mellorsin kanssa Conniella alkaa
kiihkeä suhde, joka alusta alkaen on sirpaloitunut yhteiskunnallisien
asemien erilaisuuden takia.
Connie kuitenkin hullaantuu Mellorsiin ja
himoitsee tämän vartaloa tietäen, ettei osaisi edes kuvitella
tulevaisuutta hänen kanssaan. Hän ei voinut ajatella olevansa työmiehen vaimo. Heidän intohimon yllä leijuukin tieto elämäntapojen
erilaisuudesta, mutta tämä ei silti pysäyty heitä näkemästään
toisia.
Clifford tunsi, että jotain oli
pielessä, mutta ei kuitenkaan halunnut kysyä vaimoltaan mitään.
Hän vain arvuutteli asioita nähden Connie etääntyvän hänestä
päivä päivältä enemmän. Pelastaakseen suhteensa Clifford antaa
hänelle luvan tulla raskaaksi. Sopimukseen myös kuului, että
Clifford tunnustaa lapsen omakseen eikä Connien tarvitse kertoa kuka
on lapsen biologinen isä. Lopulta, kun Connie toteuttaa
aviorikostaan miehensä suostumuksella, hän huomaa kuinka tunteettomasti Clifford suhtautuu vaimonsa uskottomuuteen ja vieraan
miehen lapseen. Tämä lisää hänen inhoa Cliffordia kohtaan.
Kuitenkin
Connien
tunteet ovat
ristiriitaiset. Nämä
kaksi miestä
Clifford ja Mellors
ovat kuin kaksi
puolikasta, jotka vasta
yhteenliitettyinä muodostivat täydellisen
kokonaisuuden. Hän ei
tahtonut jättää Cliffordia, edustihan
tämä yhteiskunnallisesti parasta. Mutta
myöskään Mellorsista
hän ei ollut valmis luopumaan.
Lopulta Connien
on kuitenkin valittava ja
lukija
saa lopun itse
ratkaista.
Lady Chatterley on yhteiskunnallinen
ja intohimoa täynnä oleva romaani. Yläluokkaisen Connien ja
metsänvartijan Mellorsin välillä vallitseva eroottinen vetovoima
ja toisaalta yhteiskunnallinen eriarvoisuus rakentaa teokseen
pohdintaa, missä määrin yhteiskunnallinen status ihmistä
itselleen ja toisille määrittää.
